1918

MUISTOPAIKAT

HELSINGISSÄ

Vuonna 1918 Suomessa käytiin sisällissota, joka jakoi kansan kahtia.

Helsingin valtaus 1918. Turun kasarmi, Läntinen Heikinkatu 28 nykyisen Lasipalatsin kohdalla, saksalaisten joukkojen pommituksen aiheuttaman tulipalon jälkeen. Kaupunkilaiset etsimässä raunioista säilykepurkkeja.
Helsingin valtauksessa 1918 kaatuneiden saksalaisten sotilaiden muistomerkin paljastustilaisuus. Senaatin jäsen Alexander Frey pitää puhetta, 12.04.1919.
Johannes Kunila, Santahaminan vankileirin pastori. Oulun lyseon arkisto, H/I:548. Kansallisarkisto.
Naisia ompelemassa varusteita valkokaartille ennen Helsingin valtausta, Museovirasto, Musketti.
Helsingin valtaukseen osallistuneita suojeluskuntalaisia.
Helsingin kaupunginmuseo. Tekijä: Bonin Volker von, 10.9.1955.
Punakaartilaisia ateljeemuotokuvassa, Helsinki 1918. Kansan Arkisto.

Sisällissodan osapuolina olivat Suomen senaatin eli hallituksen edustamat valkoiset joukot ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamat punaiset. Tammikuun lopussa 1918 Helsingissä alkoi punaisten vallankumous. Helsinki oli punaisen Suomen pääkaupunki aina huhtikuuhun asti, kunnes valkoisten avuksi saapuneet saksalaiset valtasivat kaupungin 11.-13.4. Valta vaihtui kaupungissa ja valkoiset tulivat esiin piiloistaan samaan aikaan kun punaiset luopuivat aseistaan.

Sotatoimien aikana Helsingissä kuoli yli 400 henkilöä, mutta tuhoisimmat vaiheet nähtiin vasta varsinaisten taistelujen jälkeen vankileireillä. Punaisia jäi valkoisten vangiksi useita tuhansia. Aluksi heitä sijoitettiin kaupungin kouluihin ja kasarmeille, mutta jo pari päivää Helsingin valtauksen jälkeen vankeja alettiin keskittää Helsingin edustan linnakesaarille. Suurin vankileireistä muodostui Suomenlinnaan, mutta niitä toimi myös Isosaaressa, Katajanokalla ja Santahaminassa. Kaikki leirit toimivat Suomenlinnan vankileirin alaisuudessa.

Helsingin vankileireillä oli kesän ja syksyn 1918 aikana yhteensä noin 20 000 punavankia. Leirien lisäksi vankeja käytettiin syksyyn 1918 asti työvoimana saarilla ja kaupungissa. Vankileireillä henkensä menetti noin 1550 henkilöä, joista suurin osa haudattiin Santahaminan saarelle. Vangeista suurin osa menehtyi tuomiota odottaessaan nälkään ja tauteihin.

Vuosikymmenten kuluessa sisällissodan muistamisen tavat ovat vaihdelleet. Heti sodan jälkeen näkemykset sota-ajan tapahtumista noudattivat voittajien eli valkoisen puolen tulkintaa. Valkoisten muistopaikoille pystytettiin muistomerkkejä sodan voittajille. Punaisten puoli jäi virallisen historiankirjoituksen ja valtiollisen muistamisen ulkopuolelle. Toisen maailmansodan jälkeen tapahtui poliittinen käänne, jonka myötä myös hävinneen osapuolen kokemus nousi arvokkaammaksi. Samalla syntyi uusi sisällissodan muistomerkkien aalto, kun myös punaisten haudoille alettiin pystyttää muistomerkkejä. Muistamisen politiikka on vaikuttanut siihen, millaisia muistomerkkejä eri osapuolille tärkeille paikoille on pystytetty.

Santahaminaan haudattujen punavankien nimet on tuotu esiin tällä sivustolla sekä virtuaalitodellisuuskokemuksessa (VR), joka on nähtävissä Helsingin keskustakirjasto Oodissa.

Hankkeen tausta

Tämä 1918 muistopaikat Helsingissä -sivusto on toteutettu osana Helsingin kaupunginmuseon ja Helsingin kaupungin historiatoimikunnan hanketta Santahaminan vankileirin yhteyteen haudattujen vainajien nimien esiintuomiseksi. Hankkeessa on samalla kartoitettu muita sisällissodan muistopaikkoja Helsingissä.
Sivuston ja Santahaminaan haudattujen punavankien nimet esiin tuovan virtuaalisen muistomerkin taustalla on Helsingin kaupunginvaltuuston päätös.

Tiedot 1918 Helsingin punavankileireillä menehtyneistä ja Santahaminan joukkohautaan haudatuista on selvitetty Helsingin sotasurmat-tutkimuksessa.

Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat toimineet Kansan arkisto, Työväen arkisto, Suomalaisen kirjallisuuden seura (SKS), Svenska litteratursällskapet (SLS). Toteutuksessa ovat olleet suureksi avuksi puolustusvoimat Santahaminassa ja Helsingin sotasurmat -hankkeen johtaja Jarmo Nieminen.

Vuosikymmenten kuluessa sisällissodan muistamisen tavat ovat vaihdelleet, ja muistamisen politiikka on vaikuttanut siihen, millaisia muistomerkkejä on pystytetty.

Santahaminan punavankihautausmaa ja muistomerkki

1918 Santahaminaan perustettiin Helsingin vankileirien hautausmaa. Muistomerkki suljetulle sotilasalueelle pystytettiin vuonna 1949 entisten punakaartilaisten toimesta. Vuosien kuluessa hautausmaan sijainti ja merkitys unohtuivat. Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa Santahaminaan haudattujen henkilötiedot on selvitetty, ja vainajien nimet on tuotu esiin täällä.

Katso kaikki muistomerkit kartalla